Epilepsia

Mistä kyseinen sairaus johtuu?

• Epilepsia on aivoperäinen kohtaus, johon voi liittyä tajunnan häiriöitä, kouristuksia ja tahdosta riippumattomia ilmiöitä.

• Aivojen normaali toiminta perustuu hermosolujen sähköiseen yhteydenpitoon. Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö. Häiriö hermosolujen sähköisessä toiminnassa voi johtua solujen vaurioitumisesta tai esimerkiksi geneettisestä aivosolujen toimintahäiriöstä. Vaurioituminen on voinut tapahtua esim. raskauden aikana tai synnytyksessä.

• Epilepsia voi myös olla seurausta aivovammasta tai aivotulehduksesta. Myös aivokasvaimet, aivoverisuonimuutokset, aivoverenkiertohäiriöt tai aineenvaihdunnan häiriöt voivat olla epilepsian syynä. 

Epilepsian diagnosointi

• Tärkeintä kohtausoireiden ja epilepsian selvittelyssä on mahdollisimman tarkka kuvaus kohtaukseen liittyvistä oireista ja niiden ilmaantumisjärjestyksestä. Henkilön oma kuvaus kohtauksistaan on tärkeä, mutta koska kohtauksiin liittyviin usein tajunnanhämärtymistä tai muistikatkoksia, on erittäin tärkeää saada myös silminnäkijäkuvaus kohtauksen tai kohtaukset nähneeltä henkilöltä. 

• Hoitoa vaativasta epilepsiasta sairautena on kyse kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Epilepsiat muodostavat itse asiassa joukon neurologisia oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito ja kohtausten ennuste vaihtelevat suuresti.

• Epilepsian syytä selvitetään kuvaamalla aivot magneettikuvauksella, mutta aivojen kuvantamistutkimuksen tulos voi olla täysin normaali eikä kaikkien potilaiden kohdalla epilepsian tarkkaa syytä saada nykykeinoin selville.

Epilepsian oireet

• Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö.  Epileptinen purkaus saattaa levitä aivoissa paikallista alkamiskohtaansa laajemmalle tai yleistyä suoraan koko aivojen alueelle. 

• Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen, tahdosta riippumattomat liikeoireet (rytminen nykiminen, jäykistyminen, yksittäiset lihasnykäykset, lihasvelttous), itsestään syntyvät aistielämykset (näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistimukset), tunteenkaltaiset ilmiöt (esimerkiksi pelko) ja toimintaa estävät oireet (kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa). Myös kehityksen hidastuminen tai puheen taantuminen voivat olla lapsen epilepsian ensioireita. 

• Yleistyneessä epilepsiassa potilas menettää tajuntansa ilman ennakkovaroitusta ja esiintyy voimakkaita vartalon ja raajojen kouristuksia. Potilas puree usein kieleensä ja voi virtsata tai ulostaa alleen. Potilas makaa jäykkänä parikymmentä sekuntia, minkä jälkeen lihakset alkavat nykiä. Kohtaus on yleensä ohi muutamassa minuutissa, mutta sen jälkeen tavallisesti esiintyy sekavuutta ja jälkiväsymystä, jotka voivat kestää jopa tunteja. Osalla potilaista yleistyneet kohtaukset ilmenevät poissaolokohtauksina, joihin liittyy lyhytaikainen tajunnanmenetys ("filmi poikki") mutta ei kouristuksia.

• Kohtaustyypit: iso epilepsiakohtaus= grand mal (kouristuksia, jäykistyminen), pieni kohtaus= petit mal (tajuttomuus tai poissaolo kohtaus)

Epilepsian hoito

• Epilepsiaa hoidetaan lääkkeillä, joiden tarkoitus on estää kouristuskohtausten uusiutuminen. Lääkitys aloitetaan heti ensimmäisen kohtauksen jälkeen, jos aivojen rakenteessa on kohtauksille altistavia poikkeavia alueita, kuten arpia vammojen, leikkausten tai aivoverenvuodon vuoksi. Tavallisesti yhden kohtauksen jälkeen lääkitystä ei vielä aloiteta, koska arviolta puolella ihmisistä kohtaus ei uusiudu. Lääkitys on aiheellinen, jos vuodessa esiintyy kaksi tai useampia kohtauksia. Seitsemällä kymmenestä epilepsiaa sairastavasta kohtaukset pysyvät lääkityksellä poissa kokonaan tai niitä on vain harvoin. 

• Lääkkeitä: Absenor, Topimax, Lyrica, ym...

Kouristuskohtauksen ensiapu

• Huolehditaan, että henkilö ei kolhi itseään esineisiin.
• Suuhun ei saa laittaa mitään (esimerkiksi estämään kieleen puremista).
• Henkilö käännetään kylkiasentoon, kun kouristelu on päättynyt.
• Jos kouristelu kestää yli viisi minuuttia tai se uusiutuu, soitetaan hätänumeroon (112).
• Kun epilepsiapotilaan kouristuskohtaus menee ohitse, varmistetaan ennen paikalta poistumista, että henkilö on täysin tajuissaan.
• Normaalisti kotioloissa annettavaa kohtauslääkitystä ei tarvita, koska kohtaukset ovat itsestään rajoittuvia. 

Hannamari ja Sanni