Diabetes

 

DIABETES

Diabetes, joka tunnetaan vanhalta nimeltään sokeritautina, on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä hoitoa. Diabetes on yksi merkittävimmistä kansansairauksista, joka vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun ja aiheuttaa lisätauteja ja lisää kuolleisuutta varsinkin hoitamattomana. Diabetes johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai lakkaamisesta haimassa tai insuliinin käsittelyn heikkenemistä elimistössä.
Noin 200 000 ihmistä sairastaa 2.tyypin diabetesta tietämättään.

Diabeteksen oireet
Kun elimistössä on insuliinin puutos tai insuliini ei tehoa, sokeria kertyy liikaa vereen. Tästä aiheutuvat tyypilliset diabeteksen oireet ovat:

·        virtsanerityksen lisääntyminen

·        Jano

·        Tahaton laihtumien

·       Väsymys  

1.Tyypin diabetes

Tyypin 1 diabeteksen yleisin oire on laihtuminen ja väsymys. Muita oireita ovat suuret virtsamäärät ja lisääntynyt janon tunne. Oireet ilmaantuvat asteittain muutaman päivän tai viikon aikana. Jos taudin toteaminen viivästyy, sairaus voi edetä happomyrkytykseksi

  2.Tyypin diabetes

Tyypin 2 diabetes alkaa hiipien. Sairaus kehittyy asteittain useiden vuosien aikana, ei aiheuta voimakkaita oireita. Tyypin 2 diabetes todetaan usein sattumalta, kun tehdään verikokeita muista syistä. Oireina voi olla väsymystä varsinkin aterian jälkeen, ärtyneisyyttä ja jalkojen särkyä sekä herkkyys erilaisille tulehduksille.

Raskausajan diabetes

Raskausdiabetes tarkoittaa veren sokeripitoisuuden suurenemista raskauden aikana. Verensokeri normaalistuu yleensä synnytyksen jälkeen, mutta 10 %:lle puhkeaa tyypin 1 diabetes.

Diabeteksen toteaminen

Diabeteksen toteamiseen tarvitaan veren sokeripitoisuuden määritys.
2 tyypin diabetes voidaan todeta mittaamalla paastoverensokeri (vähintään 8 tuntia ravinnotta) tai tekemällä sokerirasituskoe.
Sokerirasituskokeessa juodaan makeaa nestettä (neste sisältää 75g glukoosia) ja verensokeri mitataan ennen nesteen juontia, tunnin ja kahden tunnin jälkeen nesteen juonnista. Diabetes diagnosoidaan, kun oireellisella henkilöllä on paastoplasman glukoosi 7mmol tai enemmän tai sokerirasituskokeessa 2 tunnin arvo on plasmasta mitattuna yli 11mmol.
Oireettomalla henkilöllä jompikumpi näistä on todettava vähintään kahdesti, että voidaan diagnosoida hänellä olevan diabetes.
Mitä enemmän diabeteksesta tietää, niin sitä helpompi sen kanssa on elää täyspainoista elämää. Diabeteksen kanssa eläminen on muutakin, kuin pelkkää verensokerin hoitoa, siinä on huomioitava koko muu elämä. Diabeetikon arkeen kuuluu itsestään huolehtiminen, hoitoa tukeva ruokavalio, riittävä liikunta ja säännölliset lääkärikäynnit ja laboratorio kokeet. Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä, eli liikunnan myötä insuliini toimii paremmin kehossa. Diabeetikoille sopii parhaiten kestävyysliikunta, kuten pyöräily, hölkkäily, lenkkeily tai uinti.
Onpa kyseessä sitten tyypin 1 tai 2 diabetes, kyseessä on krooninen sairaus josta ei pääse eroon, mutta kyseessä on myös sairaus, jonka kanssa useimmat pystyvät elämään ilman, että se aiheuttaa kohtuuttomasti hankaluuksia, vaivaa tai epävarmuutta arkielämään.
Verensokerin normaali arvo on 5-7mmol. Jos verensokeri laskee liian alas, seuraa sokki. Sen oireina ovat hikoilu, vapina, kalpeus, ärtyisyys ja epävarmuus puheessa ja liikkumisessa. Sokin hoitona on sokeripitoinen juoma, maito tai leipä tai mitä tahansa sokeripitoista syötävää. Jos potilas on tajuton tai kovin sekava, on hänet toimitettava välittömästi sairaalaan. Sokki voidaan hoitaa myös antamalla glukagonia ruiskeena.
Jos verensokeri taas nousee liian korkealle, syntyy happomyrkytys, mikä voi johtaa koomaan. Tila kehittyy hitaasti ja sen oireina ovat väsymys, pahoinvointi, vatsakivut, punakka iho, pistävä tuoksu hengityksessä ja lopulta tajunnan tason hämärtyminen eli kooma. Tila vaatii aina nopeaa lääkärinhoitoa. Hyvä ja tiivis yhteistyö hoitavan lääkärin ja hoitotiimin kanssa on ratkaisevassa asemassa, että voi elää hyvää elämää diabeteksen kanssa.

Diabeetikon kuntoutus

Kun diabetes on todettu, niin kela ja diabetesliitto järjestävät diabeetikoille sopeutumisvalmennus- ja kuntoutus kursseja. Diabeteksen hoidon onnistumisessa hyvin tärkeää on alkuohjaus ja potilaan neuvonta, sekä pitkäaikaishoidosta huolehtiminen ja hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekeminen diabeetikon elämäntilanne huomioiden. Parhaiten ja kattavimmin diabeetikon kuntoutussuunnitelma tehdään moniammatillisessa työryhmässä.  Diabeetikon kuntoutuksen tavoitteena on ihmisen elämässä tapahtuva muutosprosessi, jossa edistetään toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja hyvinvointia, niin että diabeetikko pystyisi elämään mahdollisimman normaalia elämää diabeteksen kanssa. Diabeetikko ei kuntoudu diabeteksesta, vaan hän kuntoutuu elämään diabeteksen kanssa.

Diabeteksen hoito

Diabeteksen hoidon tavoitteena on mahdollisimman terve ja laadukas elämä - nyt ja tulevaisuudessa.
Tyypin 1 diabeteksen toteamisen jälkeen potilas tarvitsee toistuvaa ohjausta hoidon toteuttamiseksi. Lääkehoitona on insuliini, jonka annostelu sovitetaan yhteen syömisen ja liikunnan kanssa. Kun hoito on diabetesdiagnoosin jälkeen saatu kohdalleen, elämänlaatu yleensä paranee: olo virkistyy ja mieliala kohenee.
Tyypin 2 diabeteksen hoidolla on kaksi tavoitetta:
1) Alentaa verensokeria riittävän lähelle normaalia. Verensokerin alentaminen parantaa
vointia ja ehkäisee diabeteksen lisätautien kehittymistä.
2) Vähentää sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten vaaraa. Diabeteksessa näiden
valtimosairauksien vaara on selvästi suurentunut, minkä vuoksi niiden ehkäisyyn pitää erityisesti kiinnittää huomiota.
Laihduttaminen, terveelliset ruokatottumukset ja liikunta vaikuttavat näihin molempiin. Ne alentavat verensokeria, laskevat verenpainetta ja parantavat veren rasva-arvoja. Verensokeriin voidaan tarvittaessa vaikuttaa myös lääkkeillä.

Tyypin 1 diabeteksen lääkehoito

Insuliinihoito

Tyypin 1 diabeteksessa tarvitaan perusinsuliinia, joka vaikuttaa ympäri vuorokauden ja säätää sokerin vapautumista maksasta yöllä ja aterioiden välillä. Syömisen yhteydessä otetaan ateriainsuliinia ja tarvittaessa korjausinsuliinia tilapäisesti kohonneen verensokerin hoitamiseen. Kaikki insuliinit pistetään (tai joskus annostellaan pumpulla) ihon alle rasvakudokseen.

  

Insuliinipistokset 

Yleensä tarvitaan insuliinilaadusta riippuen 1–2 perusinsuliinipistosta ja syömisten mukaan 3– 5 ateriainsuliinipistosta. Nykyisten insuliinikynien ansiosta pistäminen on vaivatonta ja melkein kivutonta. Insuliinin annostelu on yksilöllistä, ja oikeat annokset etsitään verensokerimittausten avulla.

Insuliinipumppu

Insuliinia voidaan annostella myös insuliinipumpulla, joita on useita malleja. Pumppu on liitetty ihon alle kiinnitettyyn pieneen kanyyliin (erityiseen neulaan), jonka kautta laite annostelee insuliinia. Se pumppaa jatkuvasti säädetyllä nopeudella pikainsuliinia ihon alle, mikä hoitaa perusinsuliinin tarpeen.

Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito 

Tyypin 2 diabeteksen hoidon toteuttaa pääasiassa potilas itse. Keinoina ovat kohtuulliset muutokset ruokailu- ja liikuntatottumuksista, joihin saa ohjausta terveydenhoitajalta tai diabeteshoitajalta. Lääkäri päättää lääkehoidosta. Jos ruokavaliolla, liikunnalla ja laihduttamisella verensokereita ja veren sokerihemoglobiinin arvoa ei saada riittävän hyväksi, tarvitaan lääkehoitoa.

                                    

 

 Marjo & Tanja